Joulun kalorit: joulutortut, kinkku, glögi ja vaaka

Markus Tammeoja·Julkaistu ·4 min luettavaa

Paljonko kaloreita on joulutortussa, kinkussa, laatikoissa ja glögissä, mitä koko jouluaatto tuo ja miksi vaaka näyttää joulun jälkeen 1,5 kiloa enemmän.

Joulun kalorit: joulutortut, kinkku, glögi ja vaaka

Aamulla riisipuuroa, illalla kinkkua, laatikoita, rosollia ja lohta, ja siinä välissä joulutorttuja, glögiä ja suklaata. Tapaninpäivän jälkeen menet vaa'alle, ja se näyttää 1,5 kiloa enemmän. Tekikö joulu tosiaan tämän kolmessa päivässä?

Suurimmaksi osaksi ei. Jouluaatto voi helposti olla noin 850 kcal tavallista päivää runsaampi, se pitää paikkansa. Mutta 1,5 kiloa rasvaa vaatisi noin 11 000 kcal ylimääräistä, eikä juuri kukaan syö jouluna niin paljon. Yön yli tullut hyppy on enimmäkseen nestettä, suolaa ja ruokaa, joka on vielä matkalla. Pysyvästi jää vähän: tutkimuksissa, joissa ihmiset punnittiin ennen ja jälkeen pyhien, ero oli 0,4 ja 0,8 kilon välillä.

Tässä jutussa käydään läpi, mitä joulun klassikot oikeasti tuovat, miksi vaaka liioittelee ja mitä tammikuussa kannattaa tehdä.

Paljonko kaloreita on joulutortussa, kinkussa ja laatikoissa?

Kävin läpi Ampsun ruokaluettelon pakkausmerkinnät ja otin jokaisesta klassikosta mediaanin, jotta yksi tavallista tuhdimpi merkki ei vääristä lukua. Annokset ovat esimerkkejä, suunnilleen sitä, mitä valmistajat itse ilmoittavat annokseksi.

  • Joulutorttu (yksi 45 g:n torttu): noin 180 kcal. Pakkausmerkintöjen mediaani on 404 kcal sadassa grammassa, eli lehtitaikinaa ja voita on paljon.
  • Joulukinkku (100 g): Finelin mukaan uunissa paistettu vähärasvainen kinkku on noin 170 kcal, rasvaisempi pala reunasta noin 300 kcal. Rasvakerros ratkaisee.
  • Porkkanalaatikko (150 g): noin 180 kcal Finelin arvoilla. Lanttu- ja perunalaatikko ovat samaa luokkaa, kun voita ja kermaa ei lisää ylimääräistä.
  • Glögi (15 cl): alkoholiton noin 75 kcal, viinipohjainen noin 150 kcal. Rusinat ja mantelit päälle.

Joulua vietetään kaikkialla Euroopassa, joten tässä vertailu muiden maiden klassikoihin, yksi tavallinen annos kustakin:

Pylväskaavio esimerkkiannoksen kaloreista eurooppalaisissa jouluherkuissa: roscón 335, bolo-rei 330, pandoro ja Christmas pudding 320, panettone 300, joulutorttu ja porkkanalaatikko 180, glögi 150, piparkakut 135
Yksi esimerkkiannos kustakin, laskettu Ampsun luettelon pakkausmerkintöjen mediaanista. Oma merkkisi ja annoksesi voi olla isompi tai pienempi.

Kaksi asiaa pistää silmään. Painavimpia ovat makeat leivät ja kakut, koska viipale panettonea, pandoroa tai bolo-reitä on enimmäkseen jauhoja, voita ja sokeria. Ja pikkujutut kertyvät huomaamatta. Yksi ohut piparkakku on noin 27 kcal, ei juuri mitään, kunnes se on iltapäivän kymmenes.

Paljonko lisää kokonainen jouluaatto tuo?

Esimerkki jouluaatosta, jonka moni tunnistaa:

  • Riisipuuro aamulla: 350 kcal
  • Joulukinkku: 300 kcal
  • Laatikot: 450 kcal
  • Rosolli ja silli: 300 kcal
  • Lohi ja perunat: 400 kcal
  • Kaksi joulutorttua: 360 kcal
  • Kaksi lasia glögiä: 300 kcal
  • Suklaata ja pipareita: 400 kcal

Yhteensä noin 2 860 kcal. Jos tavallinen päivä on noin 2 000, jouluaatto tuo suunnilleen 850 kcal lisää. Kun mukaan lasketaan joulupäivä ja tapaninpäivä tähteineen, moni päätyy 2 500 ja 3 000 kcal:n välille tavallista enemmän.

Kilon rasvaa sanotaan usein vastaavan noin 7 700 kcal. Se on karkea nyrkkisääntö (hoikemmilla se arvioi liikaa), mutta se näyttää mittakaavan: muutama iso päivä tekee korkeintaan puoli kiloa, kaukana 1,5 kilosta.

Miksi vaaka hyppää joulun jälkeen niin paljon?

Koska paino ei ole pelkkää rasvaa. Joulun aikaan moni asia kasautuu samaan aikaan:

  • Varastohiilihydraatit. Elimistö pitää hiilihydraattivarastoa, glykogeenia, ja varastoi sen yhdessä veden kanssa. Jokaista grammaa kohden on vähintään 3 g vettä. Muutama päivä laatikoita, leipää ja torttuja täyttää varaston, ja vaaka laskee veden mukaan.
  • Suola. Kinkku, silli, rosolli ja juustot ovat suolaisia, ja suola pidättää nestettä päivän tai kaksi.
  • Ruoka matkalla. Iso illallinen on seuraavana aamuna vielä ihan konkreettisesti sisälläsi.
  • Vähemmän unta ja vähemmän kävelyä, mikä lähinnä suurentaa heilahteluja.

Kaikki tämä häviää noin viikossa tavallisella syömisellä. Siksi tapaninpäivän jälkeinen aamu on huonoin mahdollinen hetki vetää johtopäätöksiä.

Lihooko jouluna oikeasti?

Vähän, ja osa jää. Tutkimuksessa, jossa punnittiin 195 aikuista ennen ja jälkeen juhlakauden, paino nousi keskimäärin 0,37 kiloa, paljon vähemmän kuin usein kuviteltu pari kiloa. Ongelma oli se, että seuraavana syksynä se oli yhä tallella.

Lähes 3 000 nettiin kytketyn vaa'an käyttäjän tiedot Yhdysvalloista, Saksasta ja Japanista näyttävät saman kuvion. Saksassa paino nousi 0,6 % joulua seuranneiden kymmenen päivän aikana ja noin 1 % (0,8 kg) koko kauden aikana. Jopa puolet lähti nopeasti tammikuussa. Toinen puolikas oli vielä kesälläkin.

Varsinaiset juhlapäivät tekevät siis yllättävän vähän, ja tammikuun nopea lasku on enimmäkseen nestettä. Huomiota kannattaa antaa ennemmin sille puolelle kilolle, joka tuppaa jäämään.

Mikä sitten oikeasti auttaa?

  • Nauti päivistä, joilla on väliä. Aatto, joulupäivä ja pari sukulaisillallista ovat kourallinen päiviä. Kenenkään ei tarvitse punnita laatikkoaan.
  • Pidä silmällä välipäiviä. Viikot, joina suklaarasia on auki, töissä on torttuja ja "kohtahan on joulu", tekevät enemmän kuin isot päivät. Sieltä se puoli kiloa yleensä tulee.
  • Laske myös juomat. Pari lasia viiniglögiä on lähes kokonainen ateria, eikä se täytä.
  • Älä yritä maksaa takaisin. Tammikuun nälkäkuuri päättyy yleensä isompaan napostelukierteeseen helmikuussa. Palaa vain tavallisiin päiviin.
  • Arvioi vaakaa viikon päästä usean punnituksen keskiarvon perusteella, älä yhden aamun.
Esimerkkikaavio päivittäisistä punnituksista 15.12.–7.1., jotka nousevat joulun jälkeen noin 1,5 kiloa ja laskevat viikossa takaisin, kun taas 7 päivän keskiarvo nousee vain muutaman sata grammaa
Esimerkkitiedot. Päivittäiset punnitukset hyppäävät joulun jälkeen ylös ja laskevat noin viikossa takaisin. Viikon keskiarvo näyttää, mikä oikeasti muuttui: muutama sata grammaa.

Kannattaako ruokia kirjata jouluna?

Molemmat käyvät. Jos haluat pitää tavasta kiinni, kirjaa karkeasti. Kuva lautasesta tai yksi rivi "jouluateria, noin 1 450 kcal" riittää hyvin, ja karkea luku on tammikuussa arvokkaampi kuin tyhjä päivä, kun katsot trendejäsi.

Ampsun päiväkirja jouluaatolta kahdeksalla karkealla rivillä, riisipuurosta joulutorttuihin ja glögiin, yhteensä 2 860 kcal
Jouluaatto karkeasti kirjattuna, yksi rivi ruokaa kohden. Karkea riittää.

Jos et halua miettiä asiaa lainkaan, kerro Ampsulle, että olet tauolla. Avaa Valmentaja, napauta Lähdössä tauolle? ja valitse paluupäivä tai jätä se tyhjäksi. Valmentaja pitää kommentit ja katsaukset tauolla, putkesi säilyy eikä kaloriarviosi ala liukua, vaikka et kirjaa mitään. Kun kirjaat taas jotain, kaikki jatkuu siitä, mihin jäit.

Tauolla hetken -ikkuna Ampsun Valmentajassa, jossa on valinnainen paluupäivä ja painike tauon asettamiseen
Tauon ikkuna Valmentajassa. Paluupäivä on valinnainen.

Syö tammikuun ensimmäisellä viikolla kuin tavallisella viikolla ja anna viikon keskiarvon kertoa, missä olet. Jos haluat taas suuntaa-antavan luvun, kalorilaskuri antaa lähtökohdan, ja tämä juttu painon heilahtelusta kertoo, miksi vaaka tarvitsee viikon ennen kuin se kertoo mitään.

Hyvää joulua. Ja ota se toinen joulutorttu, jos tekee mieli :)