Miten makroja lasketaan: aloittelijan opas oikeilla luvuilla
Makrot ovat proteiini, hiilihydraatit ja rasva. Montako grammaa tarvitset päivässä, esimerkki 1 800 kcal:lle, miten niitä lasketaan ilman päässälaskua ja pitääkö kaikkia kolmea laskea.
Joku salilla sanoo osuvansa makroihinsa joka päivä, ja se kuulostaa kerholta, jolla on salainen kädenpuristus. Asia on yksinkertaisempi. Makrot ovat ne kolme ruoan osaa, joista saat energiaa: proteiini, hiilihydraatit ja rasva. Makrojen laskeminen tarkoittaa, että pidät kalorien lisäksi tai niiden sijaan suurpiirteistä kirjaa siitä, montako grammaa kutakin syöt.
Lyhyesti: päätä ensin proteiini, noin 1,2–1,6 g painokiloa kohden, anna rasvalle noin 0,8 g kiloa kohden ja anna hiilihydraattien täyttää loput kalorit. 70-kiloiselle, joka syö 1 800 kcal, se tekee noin 112 g proteiinia, 56 g rasvaa ja 212 g hiilihydraatteja. Kirjaa sitten syömisesi ja yritä useimpina päivinä päästä proteiinissa ja hiilihydraateissa noin 10 gramman ja rasvassa 5 gramman päähän tavoitteesta.
Alla kerrotaan, mistä luvut tulevat, miten makroja lasketaan ilman päässälaskua ja pitääkö kaikkia kolmea ylipäätään laskea.
Mitä makrot ovat ja montako kaloria kussakin on?
Grammassa proteiinia ja grammassa hiilihydraatteja on noin 4 kcal, grammassa rasvaa 9. Alkoholissa, epävirallisessa neljännessä makrossa, on 7. Näillä kertoimilla EU:ssa lasketaan pakkausmerkinnät, joten pakkauksen kcal ovat käytännössä makrot kerrottuina (plus 2 kcal jokaista ravintokuitugrammaa kohden, jos olet ihmetellyt, miksei summa aina täsmää).
Siksi rasva näyttää kaloreiltaan niin kalliilta, ja siksi kaksi yhtä kaloripitoista ruokaa voi täyttää aivan eri tavalla. 30 g voita ja 125 g kypsää broilerin rintafilettä sisältävät kumpikin vähän yli 200 kcal. Vain toinen niistä on lounas.
Paljonko makroja tarvitsen päivässä?
Lähde liikkeelle kaloritavoitteestasi ja jaa se tässä järjestyksessä:
- Ensin proteiini. Noin 1,2–1,6 g painokiloa kohden sopii useimmille, jotka laihduttavat tai treenaavat. Yli noin 1,6 g ei 49 tutkimuksen katsauksessa tuonut enää lisää lihasta, joten enempää ei tarvitse väkisin syödä. Jos ylipainoa on paljon, laske tavoitepainon mukaan, muuten luvusta tulee mieletön.
- Sitten rasva. Noin 0,8 g kiloa kohden on mukava keskitie. EFSA:n viitealue aikuisille on 20–35 % kaloreista rasvasta, ja hyvin vähärasvaisessa ruokavaliossa on muutenkin vaikea pysyä.
- Hiilihydraatit saavat loput. Kaikki, mitä kaloreista jää proteiinin ja rasvan jälkeen. Useimmilla se osuu itsestään EFSA:n hiilihydraattien 45–60 %:n alueelle.
Makrolaskuri tekee jaon puolestasi, grammoina kiloa kohden, prosentteina tai itse valitsemillasi grammoilla. Se näyttää myös, mitä se tarkoittaa ateriaa kohden.
Miten makroja lasketaan käytännössä?
Kukaan ei laske rasvagrammoja yhteen lautasliinalla. Käytännössä se menee näin:
- Kirjaa syömäsi sovellukseen. Skannaa viivakoodi tai hae ruoka, syötä paino, ja sovellus laskee kaikki kolme makroa pakkausmerkinnöistä. Sinä kirjaat, sovellus laskee.
- Punnitse se, mikä heiluttaa lukua eniten. Öljy, maapähkinävoi, juusto, riisi ja pasta ovat kohtia, joissa silmämääräinen arvio menee pieleen. Yksi salaatinlehti suuntaan tai toiseen ei merkitse mitään.
- Lue merkinnät 100 grammaa kohden. EU:n pakkausmerkinnöissä arvot ovat aina 100 g kohden, joten kahden jogurtin vertailu kaupassa on helppoa: enemmän proteiinia, vähemmän sokeria, valmis.
- Katso päivää ennen päivällistä. Jos proteiinia puuttuu, päivällinen on tilaisuutesi. Jos lounaalla tuli paljon hiilihydraatteja, kevyempi päivällinen tasaa sen.
Pyri lähelle, ei tarkasti. Noin 10 gramman ero proteiinissa ja hiilihydraateissa ja 5 gramman ero rasvassa on hyvä päivä. Pakkausmerkinnätkin voivat heittää enemmän, joten viimeisen gramman jahtaamisessa ei ole paljon järkeä.
Pitääkö kaikkia kolmea laskea?
Useimpien ei. Jos tavoite on laihtua, kalorit ratkaisevat, laskeeko paino, ja proteiini ratkaisee, kuinka suuri osa menetyksestä on rasvaa eikä lihasta. Kun lasket nämä kaksi, saat lähes kaiken. Hiilihydraatit ja rasva voivat asettua kalorien sisällä itsestään, ja moni syö näin hyvin vuosia.
Kaikkien makrojen laskeminen kannattaa, jos treenaat tosissaan, haluat nähdä, miten ruokavaliosi oikeasti rakentuu, tai jos paino on jumissa ja haluat enemmän yksityiskohtia. Se myös opettaa: muutaman viikon jälkeen tiedät, missä ruoissa on proteiinia ja mitkä ovat lähinnä rasvaa (maapähkinävoi ei ole proteiiniruoka, valitettavasti).
Miten Ampsu auttaa
Ampsu näyttää jokaisen ruoan ja aterian proteiinin, hiilihydraatit ja rasvan kalorien vieressä ja antaa asettaa kullekin tavoitteen. Skannaa viivakoodi tai kuvaa ravintoarvotaulukko, ja makrot tulevat suoraan pakkauksesta. Jos sinua kiinnostavat vain kalorit ja proteiini, loput pysyvät taustalla ja ovat tallessa, jos uteliaisuus joskus herää.
Ensimmäinen askel
Syötä kaloritavoitteesi makrolaskuriin, kirjoita proteiinin luku muistiin ja keskity ensi viikolla vain siihen. Kun proteiini sujuu itsestään, kaksi muuta ovat paljon pienempi askel.