Mikä on kalorivaje ja kuinka suuri sen pitäisi olla?

Markus Tammeoja·Julkaistu ·5 min luettavaa

Kalorivaje selitettynä: kuinka suuri sen pitäisi olla, miksi 500 kcal päivässä ei ole ihan 0,5 kg viikossa ja miten löydät oman lukusi.

Mikä on kalorivaje ja kuinka suuri sen pitäisi olla?

Jokainen laihdutusjuttu sanoo saman: syö kalorivajeella. Selvä. Mutta kuinka suurella? Laskuri antaa 1 550 kcal, kaveri vannoo 1 200:n nimeen, joku netissä vähensi 1 000 kcal päivässä ja laihtui kuukaudessa 6 kiloa, ja sinä mietit, mikä tästä kaikesta on oikeasti järkevää.

Lyhyesti: kalorivaje tarkoittaa, että syöt vähemmän energiaa kuin kehosi kuluttaa, jolloin se ottaa erotuksen varastoistaan, lähinnä rasvasta. Useimmille sopiva vaje on 15 ja 25 prosentin välillä ylläpidon alapuolella, eli tavallisesti 300 ja 600 kcal:n välillä päivässä. Britannian terveydenhuolto NHS suosittelee noin 600:aa. Aloita 20 prosentista, anna sille kolme tai neljä viikkoa ja säädä sen mukaan, mitä vaaka tekee.

Tässä jutussa käydään läpi, miten löydät oman lukusi, miksi 500 kcal päivässä ei ole ihan puoli kiloa viikossa ja milloin suurempi vaje ei enää kannata.

Mikä on kalorivaje?

Kehosi kuluttaa joka päivä tietyn määrän energiaa: elintoimintoihin, ruoansulatukseen, kauppareissuun ja treeniin, jos treenaat. Tämä summa on ylläpitosi, eli se määrä, jolla paino pysyy ennallaan. Laskurit kutsuvat sitä usein kokonaisenergiankulutukseksi.

Jos syöt vähemmän, olet vajeella. Sanotaan, että ylläpitosi on 2 100 kcal ja syöt 1 700. Puuttuvien 400 kilokalorin on tultava jostain, joten keho ottaa ne varastosta. Kun teet näin useimpina päivinä muutaman kuukauden ajan, paino laskee.

Siinä se oikeastaan on. Hankalaa on kaksi asiaa: tietää oma ylläpito (laskurit vain arvioivat sen) ja valita vaje, jonka kanssa pystyy elämään.

Kuinka suuri kalorivajeen pitäisi olla?

Tarpeeksi suuri, jotta näet edistystä kuukaudessa, ja tarpeeksi pieni, ettei nälkä ja kiukku seuraa koko päivää. Prosentti ylläpidosta toimii paremmin kuin kiinteä luku, sillä 500 kcal on kevyt vaje sille, joka kuluttaa 3 000 kcal, ja kova sille, joka kuluttaa 1 700.

Kaavio kalorivajeesta 15 ja 25 prosentin välillä, kun ylläpito on 1 800 ja 3 000 kcal:n välillä, esimerkiksi 1 800 kcal:n ylläpidolla vaje on 270 ja 450 kcal:n välillä ja tavoite 1 350 ja 1 530 kcal:n välillä
Vaje 15 ja 25 prosentin välillä eri ylläpitotasoilla, ja päivän tavoite, joka siitä jää. Aloita keskeltä ja säädä kolmen tai neljän viikon päästä.

Tahti on hyvä tarkistus. Noin puolen ja yhden prosentin välillä kehon painosta viikossa on se, mitä urheiluravitsemuksen katsaukset suosittelevat lihasten säilyttämiseksi. 80-kiloiselle se tarkoittaa 0,4 ja 0,8 kilon välillä viikossa, ainakin kahden ensimmäisen viikon jälkeen, kun neste sekoittaa kaiken.

Hitaampi tahti säästää yleensä myös lihaksia. Urheilijoilla tehdyssä tutkimuksessa, jossa kaikki tekivät voimaharjoittelua, noin 0,7 prosenttia viikossa laihtunut ryhmä jopa kasvatti hieman lihasmassaa, mutta 1,4 prosenttia viikossa laihtunut ei. Nopeampi ryhmä tosin pääsi tavoitteeseensa aiemmin, ja juuri siinä on vaihtokauppa.

Järkevä oletus siis: vähennä ylläpidostasi 20 prosenttia. Jos viikon keskiarvo ei ole liikahtanut kolmessa tai neljässä viikossa, vähennä vielä 100 tai 150 kcal. Jos laihdut yli prosentin viikossa ja olo on voimaton, lisää vähän takaisin.

Onko 500 kcal:n kalorivaje oikeasti puoli kiloa viikossa?

Ensimmäisenä arviona suunnilleen. Tavallinen nyrkkisääntö sanoo, että kilossa kehon rasvaa on noin 7 700 kcal, joten 500 kcal päivässä on 3 500 viikossa, noin 0,45 kiloa. Suunnitteluun se on käyttökelpoinen laskutoimitus, ja myös yksinkertaistus: ensimmäisellä viikolla lähtee enemmän (nestettä) ja myöhemmillä viikoilla vähemmän.

Myöhempää hidastumista harva osaa odottaa. Mitä vähemmän painat, sitä vähemmän kulutat, koska pienempi keho maksaa vähemmän ylläpitää ja kantaa. Samat 1 700 kcal, jotka alussa tarkoittivat 400 kcal:n vajetta, tarkoittavat kymmenen kiloa myöhemmin pienempää vajetta.

Yhdysvaltain kansallisten terveysinstituuttien tutkijat antoivat tälle karkean luvun. Keskivertoaikuisella, jolla on ylipainoa, jokainen pysyvä 100 kJ:n (noin 24 kcal) vähennys päivässä muuttaa painoa lopulta noin kilolla. Puolet muutoksesta tulee ensimmäisen vuoden aikana ja lähes kaikki kolmessa vuodessa.

Viivakaavio 500 kcal:n päivittäisestä vajeesta kolmen vuoden aikana: yksinkertainen 7 700 kcal:n sääntö nousee suorana noin 24 kiloon vuodessa, kun taas kulutuksen laskun huomioiva käyrä yltää ensimmäisenä vuonna noin 10 kiloon ja tasaantuu lähelle 20 kiloa
Havainnollistus pysyvästä 500 kcal:n päivittäisestä vähennyksestä keskivertoaikuisella, jolla on ylipainoa. Nyrkkisääntö piirtää suoran viivan, mutta todellisuudessa laihtuminen hidastuu, koska kulutus laskee painon mukana.

Vaje tekee siis yhä tehtävänsä; ylläpito vain liikkui sen alla. Siksi tammikuussa asetettu tavoite kannattaa tarkistaa uudelleen maaliskuussa.

Miten löydän oman kalorivajeeni?

Aloita laskurilla ja anna sitten omien lukujesi ottaa ohjat.

  1. Hanki ensimmäinen arvio. Kalorivajelaskuri arvioi ylläpitosi pituuden, painon, iän ja aktiivisuuden perusteella ja antaa tavoitteen, josta vaje on jo vähennetty.
  2. Kirjaa syömisesi ja punnitse itsesi kolmen tai neljän viikon ajan. Karkeasti riittää. Keräät vihjeitä, eikä kukaan anna arvosanaa.
  3. Vertaa viikkojen keskiarvoja. Jos painon trendi laski suunnilleen odotetusti, arvio piti paikkansa. Jos ei, todellinen ylläpitosi on toinen, ja kirjauksesi yhdessä painon trendin kanssa kertovat, kuinka paljon.
Ampsun kalorivajelaskurin tulos: 1 550 kcal päivässä, 500 kcal:n vaje, odotettu pudotus 0,45 kg viikossa, 18 viikkoa tavoitteeseen ja 2 050 kcal:n kulutus ilman vajetta
Laskurin tulos sen oletusesimerkille: 35-vuotias nainen, 168 cm ja 78 kg, tavoitteena 70 kg 500 kcal:n vajeella.

Kolmas vaihe tekee arviosta oman lukusi. Jos sinulla on muutaman viikon kirjaukset ja punnitukset, todellisen energiankulutuksen laskuri laskee ylläpitosi niistä. Ampsu tekee saman jatkuvasti sovelluksessa ja säätää tavoitettasi, kun kulutuksesi muuttuu, jottei tammikuun tavoite muutu huomaamatta vääräksi maaliskuuhun mennessä.

Voiko kalorivajeella kasvattaa lihasta?

Voi, varsinkin jos olet uusi voimaharjoittelussa tai palaat tauon jälkeen. Se on hitaampaa kuin ylijäämällä syödessä, mutta sitä tapahtuu. Kaksi asiaa tekee siitä paljon todennäköisempää:

Ja pidä vaje maltillisena. Yllä mainitussa tutkimuksessa juuri hitaammin laihtuneet urheilijat kasvattivat lihasmassaa.

Entä 1 000 kcal:n kalorivaje?

Jos ylläpito on korkea, vaikkapa 3 200 kcal, 1 000 kcal on noin 30 prosenttia ja voi toimia jonkin aikaa. Jos kulutus on 1 900 kcal, se tarkoittaisi 900 kcal:n syömistä päivässä: vaikea pitää yllä, vaikea saada siitä tarpeeksi proteiinia, ja sellainen tavoite kannattaa käydä ensin läpi lääkärin kanssa.

Isot vajeet menevät lisäksi usein pieleen hiljaisemmin: nälkä kasvaa, viikonloppu kumoaa viikon, ja kuukauden keskimääräinen vaje jää pienemmäksi kuin maltillinen vaje, jonka olisit oikeasti pitänyt. Vaje lasketaan vain niinä päivinä, kun se toteutuu.

Entä jos olen vajeella enkä laihdu?

Se tapahtuu lähes kaikille jossain vaiheessa, ja yleensä syy on yksi kolmesta: neste peittää laskun, vaje on pienempi kuin luulet, koska annokset ja paistorasva ovat hiipineet mukaan, tai ylläpito on laskenut painon mukana. Tämä juttu jumittavasta painosta vajeella kertoo, miten selvität, mistä on kyse.

Ensimmäinen askel

Selvitä ylläpitosi, vähennä siitä 20 prosenttia ja kirjaa karkeasti kolme viikkoa ennen kuin teet johtopäätöksiä. Jos haluat nähdä luvut, kalorivajelaskuri hoitaa ensimmäisen osan noin minuutissa.